https://www.youtube.com/watch?v=mT1GtHONNmo
"maailma matkaa radallaan, päivä nousee uudestaan. Ei mikään muutu milloinkaan, kaikki säilyy ennallaan. Samat tuulet puhaltaa, samat sateet lankeaa ja kaikki kaunis katoaa, kaikki kuolee aikanaan."
perjantai 3. huhtikuuta 2015
Hei apua, kiitos.
Mä kuuntelen musiikkia ja katon kännykän kuvia et muistaisin mitä joskus on tapahtunu mun päässä ja mitä mä tein. Et tulis ne tunteet taas. Mut mä en tunnista mun tunteita, tai en vaan tunne mitään, tai tunnen, tai en tiiä. Teen vaan mitä tiiän et pitää tehä, tai en tiiä mikä mussa tietää, tiiänkö mä vai joku muu. En tiiä rakastanko ketään, tai oonko masentunu. Mun pää on jotenki tyhjä ja toisaalta ihan täynnä. En tiiä tuntuuko se pahalta mut jotenki luulen et nyt joku vois välittää jos selittäisin tän. Mun päässä on siis jotenki vaikeeta. En oikeen elä hetkessä ku en muista mitään ja yritän muistaa. Muutun aina ku oon yksin. Sillon ku oon jonkun kans mä oon olevinani kai oma itteni mut mä esitän kaikille, oon ainaki sanonu niin. Mut en tiiä onko sekään totta. Jos en tiiä mitään, miten voin olla niin ettei kukaan kysy multa mitään? Jostain syystä mä yritän saada jotain huumeiden tapasta itelleni. En muista onko mulla jotain sanottavaa vielä. Enkä oikeestaan tiiä onko tää teksti mitään mitä aattelen ja ymmärränkö myöhemmin mitä oon kirjottanu. Oon sanonu ihmisille et oon terve nyt, mut en tiedä millanen ihminen on terve ihminen ja mikä on sairas. Kello siirty just melkeen puoltuntia ja luulin et kuuntelin vasta 5 biisiä siinä ajassa. TÄÄ KAIKKI VOI MYÖS OLLA VAAN HETKEN AJATUS, ENKÄ TIEDÄ ONKO SE TOTTA. Oliko tää avunhuuto, vai mikä...
sunnuntai 22. kesäkuuta 2014
Vielä kerran muutos suunnitelmiin?
Anteeksipyyntö tähän alkuun teille, jotka näitä juttuja lukee! En oo kirjottanut pitkään aikaan. Oon tehnyt vaan kaiken pakollisen. Velvollisuudet ja lupaukset. Ei ole riittänyt jaksaminen muuhun. Jos nyt kerron lyhyesti miten on mennyt, niin tässä olisi:
31.05.2014 Kävelin koroilla koko koulun eteen hakemaan todistustani
01.06.2014 Heräsin ystäväni kanssa kotoani kylpyhuoneen lattialta
02.06.2014 Hengitin rakastamani kaupungin ilmaa
04.06.2014 Näin miten mies erosi naisesta jonka tunnen
05.06.2014 Kirjoitin kirjettä niille, jotka jäisivät miettimään miksi kuolin häkämyrkytykseen
06.06.2014 Olin lasten syntymäpäivillä ja puin päälleni mekon
07.06.2014 Tahdoin olla yksin
08.06.2014 Sain olla yksin
09.06.2014 Pakotin itseni olemaan sosiaalinen
10.06.2014 Laitoin lapsen päiväunille
11.06.2014 Vein vanhalle naiselle kukkia
12.06.2014 Pelkäsin ukkosta
13.06.2014 Näin kun sairas ukkini itki
13.06.2014 Sain tietää muuttavani pois kotoa
14.06.2014 Lauloin ystäväni kanssa
15.06.2014 - 19.06.2014 Ei mitään muistikuvaa....
20.06.2014 Katsoin psykoottisen ihmisen kanssa kokkoa
21.06.2014 Nukuin melkeen kokonaisen päivän
Mikään näistä päivistä kuitenkaan ei tuntunut muuttavan elämäntuhoajatuksiani. Oli suunnitelmissa vaan siivota huone ja kirjottaa viimenen kirje loppuun, sitten vaan odottaa päivää, jolloin saisin olla rauhassa ja tappaa itteni. Tänäiltana kuitenkin ajattelin, että jos tekisin muutoksen suunnitelmiin. U-käännöksen ja yrittäisin jatkaa. Ehkä puhua jollekkin, laihduttaa ja olla kunnollinen lapsi ainakin toiselle vanhemmistani, joka sen ansaitsee ja ystävä niille ihmisille, jotka vielä musta välittää. Saattaahan tää vaan olla yhen illan ajatus, mistäs sen tietää. Jos vaan pystyisin laihtumaan taas, niin ehkä, EHKÄ tää elämä vois jatkua. Oon vaan niin väsynyt. Mistä saan voimia tehdä mitään muuta kun niitä asioita, mitä muut odottaa mun tekevän? Miten pystyisin korjaamaan itteäni niin, että kestäisin tätä elämää edes vähän pidemmälle?
En ymmärrä, mistä se ajatus tuli, varsinkaan nyt kun oon väsyneempi kun pitkään aikaan oon ollut. Mitä jos se vaan onkin väärä ratkaisu? Jos kerron jollekkin tahdostani kuolla ja sitten kun todella tahtoisin mennä, mua estetään? Se pelottaa mua niin paljon, että itken. Jos mut pakotetaan elämään siks, ettei mun haluta lähtevän, vaikka haluaisin. Muiden tahdosta jatkaisin... Se ajatus on kamala.
Nyt ainakin alan kirjottamaan enemmän, jos vaikka saisin ajatuksia koottua niin paremmin.
Syitä elää:
-muut ihmiset
-tulevaisuus, joka voi muuttua
-laihuus
-jos lähtisin oman käden kautta, mua pidettäisiin luovuttajana
-mistäs sitä tietää, vaikka kuolema yllättäis huomenna ilman, että itse teen asian eteen mitään
Syitä kuolla:
-jatkuva paha olo
-oravanpyörä, missä en haluais elää
-en haluais, että muut ihmiset joutuu olemaan huolissaan musta
-nyt olis hyvä tilaisuus
-en halua muuttaa ja lähteä pois kotoa
-tunnen itseni epäonnistujaksi, jos en uskaltanut lähteä
Eli, riittääkö usko?
31.05.2014 Kävelin koroilla koko koulun eteen hakemaan todistustani
01.06.2014 Heräsin ystäväni kanssa kotoani kylpyhuoneen lattialta
02.06.2014 Hengitin rakastamani kaupungin ilmaa
04.06.2014 Näin miten mies erosi naisesta jonka tunnen
05.06.2014 Kirjoitin kirjettä niille, jotka jäisivät miettimään miksi kuolin häkämyrkytykseen
06.06.2014 Olin lasten syntymäpäivillä ja puin päälleni mekon
07.06.2014 Tahdoin olla yksin
08.06.2014 Sain olla yksin
09.06.2014 Pakotin itseni olemaan sosiaalinen
10.06.2014 Laitoin lapsen päiväunille
11.06.2014 Vein vanhalle naiselle kukkia
12.06.2014 Pelkäsin ukkosta
13.06.2014 Näin kun sairas ukkini itki
13.06.2014 Sain tietää muuttavani pois kotoa
14.06.2014 Lauloin ystäväni kanssa
15.06.2014 - 19.06.2014 Ei mitään muistikuvaa....
20.06.2014 Katsoin psykoottisen ihmisen kanssa kokkoa
21.06.2014 Nukuin melkeen kokonaisen päivän
Mikään näistä päivistä kuitenkaan ei tuntunut muuttavan elämäntuhoajatuksiani. Oli suunnitelmissa vaan siivota huone ja kirjottaa viimenen kirje loppuun, sitten vaan odottaa päivää, jolloin saisin olla rauhassa ja tappaa itteni. Tänäiltana kuitenkin ajattelin, että jos tekisin muutoksen suunnitelmiin. U-käännöksen ja yrittäisin jatkaa. Ehkä puhua jollekkin, laihduttaa ja olla kunnollinen lapsi ainakin toiselle vanhemmistani, joka sen ansaitsee ja ystävä niille ihmisille, jotka vielä musta välittää. Saattaahan tää vaan olla yhen illan ajatus, mistäs sen tietää. Jos vaan pystyisin laihtumaan taas, niin ehkä, EHKÄ tää elämä vois jatkua. Oon vaan niin väsynyt. Mistä saan voimia tehdä mitään muuta kun niitä asioita, mitä muut odottaa mun tekevän? Miten pystyisin korjaamaan itteäni niin, että kestäisin tätä elämää edes vähän pidemmälle?
En ymmärrä, mistä se ajatus tuli, varsinkaan nyt kun oon väsyneempi kun pitkään aikaan oon ollut. Mitä jos se vaan onkin väärä ratkaisu? Jos kerron jollekkin tahdostani kuolla ja sitten kun todella tahtoisin mennä, mua estetään? Se pelottaa mua niin paljon, että itken. Jos mut pakotetaan elämään siks, ettei mun haluta lähtevän, vaikka haluaisin. Muiden tahdosta jatkaisin... Se ajatus on kamala.
Nyt ainakin alan kirjottamaan enemmän, jos vaikka saisin ajatuksia koottua niin paremmin.
Syitä elää:
-muut ihmiset
-tulevaisuus, joka voi muuttua
-laihuus
-jos lähtisin oman käden kautta, mua pidettäisiin luovuttajana
-mistäs sitä tietää, vaikka kuolema yllättäis huomenna ilman, että itse teen asian eteen mitään
Syitä kuolla:
-jatkuva paha olo
-oravanpyörä, missä en haluais elää
-en haluais, että muut ihmiset joutuu olemaan huolissaan musta
-nyt olis hyvä tilaisuus
-en halua muuttaa ja lähteä pois kotoa
-tunnen itseni epäonnistujaksi, jos en uskaltanut lähteä
Eli, riittääkö usko?
lauantai 14. kesäkuuta 2014
Mitä kuuluu?
Apulanta - Hei hei mitä kuuluu
"Hei hei mitä kuuluu?",
sä kysyt ja kaikki on ok,
no hyvä sun on puhuu,
kun sä et tiedä miltä musta tuntuu.
"Hei hei mitä kuuluu?",
sä kysyt ja kaikki on ok,
no hyvä sun on puhuu,
kun sä et tiedä miltä musta tuntuu.
Mä oon niin iloinen,
kun näin sut jossakin,
telkkarissa tai kadulla,
matkalla jonnekkin.
Onnelliset kulkee käsikkäin
ja hymyilee,
moni paikka kutsuu,
minnekkään mä kuulu en.
"Hei hei mitä kuuluu?",
sä kysyt ja kaikki on ok,
no hyvä sun on puhuu,
kun sä et tiedä miltä musta tuntuu.
"Hei hei mitä kuuluu?",
sä kysyt ja kaikki on ok,
no hyvä sun on puhuu,
kun sä et tiedä miltä musta tuntuu.
"Hei hei mitä kuuluu?",
sä kysyt ja kaikki on ok,
no hyvä sun on puhuu,
kun sä et tiedä miltä musta tuntuu.
"Hei hei mitä kuuluu?",
sä kysyt ja kaikki on ok,
no hyvä sun on puhuu,
kun sä et tiedä miltä musta tuntuu.
Mä oon niin iloinen,
kun näin sut jossakin,
telkkarissa tai kadulla,
matkalla jonnekkin.
Onnelliset kulkee käsikkäin
ja hymyilee,
moni paikka kutsuu,
minnekkään mä kuulu en.
"Hei hei mitä kuuluu?",
sä kysyt ja kaikki on ok,
no hyvä sun on puhuu,
kun sä et tiedä miltä musta tuntuu.
"Hei hei mitä kuuluu?",
sä kysyt ja kaikki on ok,
no hyvä sun on puhuu,
kun sä et tiedä miltä musta tuntuu.
Maalasin sut seinälleni,
sua vain oottaen.
Katsot alas minuun päin,
kuin mielisairaaseen.
Kai sulla on hauskaa,
ainakin mä luulen niin,
kun puolimatkassa jokapaikkaan
aina joudun eksyksiin.
"Hei hei mitä kuuluu?",
sä kysyt ja kaikki on ok,
no hyvä sun on puhuu,
kun sä et tiedä miltä musta tuntuu.
"Hei hei mitä kuuluu?",
sä kysyt ja kaikki on ok,
no hyvä sun on puhuu,
kun sä et tiedä miltä musta tuntuu.
x2
Niin se on, just niin kun nää sanat kertoo, niinkun mä ne ymmärrän.
Ihmiset kysyy vaan niinkun tottumuksesta ja hyvien tapojen mukaan kysytään, "Mitä kuuluu". Tottumuksesta vastataan "Hyvää tietenkin." Eikä kukaan haluaisikaan kuulla muuta. Kukaan ei sano "No itseasiassa paskaa kuuluu". Jos joku niin vahingossa sanoisi, se olisi väärin. Se ihminen olisi säälittävä ja huono. Siitä pitäisi olla huolissaan.
Sittenkin jos todella kertoisi, miten huonosti menee, kuuntelee toinen taas velvollisuudentunteensa takia. Ollaan kuin välitettäisiin toisesta ihmisestä. Ja paskat. Ihminen ajattelee aina pohjimmiltaan itseään. Ajatellaan, että kun on välittävinään muista, muut pitää parempana. Hyvänä ihmisenä. Eikä tietenkään ole kieltäminen, että olisin mitenkään erilainen. Olen vaan eläin.
Enskerralla kuulumisia. Niitä on paljon!
sä kysyt ja kaikki on ok,
no hyvä sun on puhuu,
kun sä et tiedä miltä musta tuntuu.
"Hei hei mitä kuuluu?",
sä kysyt ja kaikki on ok,
no hyvä sun on puhuu,
kun sä et tiedä miltä musta tuntuu.
x2
Niin se on, just niin kun nää sanat kertoo, niinkun mä ne ymmärrän.
Ihmiset kysyy vaan niinkun tottumuksesta ja hyvien tapojen mukaan kysytään, "Mitä kuuluu". Tottumuksesta vastataan "Hyvää tietenkin." Eikä kukaan haluaisikaan kuulla muuta. Kukaan ei sano "No itseasiassa paskaa kuuluu". Jos joku niin vahingossa sanoisi, se olisi väärin. Se ihminen olisi säälittävä ja huono. Siitä pitäisi olla huolissaan.
Sittenkin jos todella kertoisi, miten huonosti menee, kuuntelee toinen taas velvollisuudentunteensa takia. Ollaan kuin välitettäisiin toisesta ihmisestä. Ja paskat. Ihminen ajattelee aina pohjimmiltaan itseään. Ajatellaan, että kun on välittävinään muista, muut pitää parempana. Hyvänä ihmisenä. Eikä tietenkään ole kieltäminen, että olisin mitenkään erilainen. Olen vaan eläin.
Enskerralla kuulumisia. Niitä on paljon!
perjantai 13. kesäkuuta 2014
sunnuntai 1. kesäkuuta 2014
nro 2: "Peitä jalkasi meikkivoiteella"
Nimeni on Veera. Harrastan masentuneisuutta, itsetuhoisuutta ja itsekeskeistä elämää.
Apulanta - Hiekka
Vaikee löytää, kun ei tiedä mitä etsitään,
vaikee suunnistaa kun ei nää yhtään mitään.
Mitä sä tahdot, voisit kertoo,
on helpompaa kun myöntää, jos tahtoo.
Mitä sun täytyy oikeen peittää,
onko se kultaa kun noin kiiltää?
Kerto
Savuna ilmaan ei voi estää,
verenä hiekkaan ei voi kestää,
kivusta nautintoon on matkaa pelottavan vähän,
jos edes sitäkään.
Silmistäs huomaa kun sun on vaikee häivyttää
palaa sun kurkussas, jota et tahdo näyttää.
Palanen lyijyy sydämmestä leviää kyllä jollet estä.
On miljoona keinoo poistaa tuska,
on miljoona väärempää vastausta
Kerto
Sama se mistä ne muijat tykkää,
mitä se liikuttaa sua yhtään.
Teet niinkuin sun täytyy tehdä,
ja tuhoat kaiken voiton tieltä.
Mitä sä tahdot, voisit kertoo,
on helpompi kun myöntää jos tahtoo.
Mitä sun täytyy oikeen peittää,
kuka sua hallitsee?
Kerto x2
"Auton pakokaasun häkäpitoisuus voi tappaa suljetussa tilassa jopa 10 minuutissa."
Apulanta - Hiekka
Vaikee löytää, kun ei tiedä mitä etsitään,
vaikee suunnistaa kun ei nää yhtään mitään.
Mitä sä tahdot, voisit kertoo,
on helpompaa kun myöntää, jos tahtoo.
Mitä sun täytyy oikeen peittää,
onko se kultaa kun noin kiiltää?
Kerto
Savuna ilmaan ei voi estää,
verenä hiekkaan ei voi kestää,
kivusta nautintoon on matkaa pelottavan vähän,
jos edes sitäkään.
Silmistäs huomaa kun sun on vaikee häivyttää
palaa sun kurkussas, jota et tahdo näyttää.
Palanen lyijyy sydämmestä leviää kyllä jollet estä.
On miljoona keinoo poistaa tuska,
on miljoona väärempää vastausta
Kerto
Sama se mistä ne muijat tykkää,
mitä se liikuttaa sua yhtään.
Teet niinkuin sun täytyy tehdä,
ja tuhoat kaiken voiton tieltä.
Mitä sä tahdot, voisit kertoo,
on helpompi kun myöntää jos tahtoo.
Mitä sun täytyy oikeen peittää,
kuka sua hallitsee?
Kerto x2
"Auton pakokaasun häkäpitoisuus voi tappaa suljetussa tilassa jopa 10 minuutissa."
perjantai 30. toukokuuta 2014
nro 1: Ralliauto & beauty queen
Päätin tehdä tekstiputken, johon jokaiseen laitan laulujen sanoja, jotka merkitsevät itselleni jotain ja jokaiseen postaukseen koitan saada kuviakin. Tässä siis ensimmäinen postausputken teksti, olkaapas hyvät.
Nyt päätin, että teksti saisi olla todellakin muuta, kun sitä ainaista itsemurhapuhetta, joten biisikin on sen mukainen. Ajalta, jolloin en ajatellut kuolemaa vaihtoehtona. Kuuntelin aina ihan fiiliksissä ala-asteella maroon 5:n Adamin korkeaa ääntä, ja tämän biisin sanat sai mut kuuntelemaan tän biisin aina ja aina ja aina vaan uuestaan. Olinhan aina se "forever alone"... Ja olihan se nyt sitten mukamas iso juttu, kun ei ala-asteella kokenut sitä jotain viikon kestävää aivan ihanaa "suhdetta" jonkun luokkalaisen pojan kanssa... Biisissä laulettiin naisesta, joka oli nuorempana oikein beauty queen. Hauskaa, että laulu kertoo vaikeasta suhteesta, josta mies haluaisi pois, mutta joskus silloin se rohkaisi minua tuntemaan itseni kauniiksi ja muuta typerää. Voi jestas että sitä kuvitteli olevansa jo niin paljon kypsempi, kun todellisuudessa olikaan!
Maroon 5 - She will be loved
Beauty queen of only eighteen
she had some troubles with herself.
He was always there to help her
she always belonged to someone else.
I drove for miles and miles
and wound up at your door.
I've had you so many times
but somehow I wan't more.
Kerto
I don't min spending every day
out on your corner in the pouring rain.
Look for the girl with the broken smile,
Ask her if she wants to stay a while.
And she will be loved,
and she will be loved.
Tap on my window,
knock my door,
I want to make you feel beautiful.
I know I tend to get so insecure,
doesn't matter anymore.
It's not always rainbows and butterflies,
It's compromise that moves us along, yeah.
My heart is full
and my door is always open,
you come anytime you want, yeah.
Kerto
I don't min spending every day
out on your corner in the pouring rain.
Look for the girl with the broken smile,
Ask her if she wants to stay a while.
And she will be loved,
and she will be loved.
And she will be loved,
and she will be loved.
I know where you hide,
alone in your car.
Know all of the things that make you who you are.
I know that goodbye means nothing at all,
comes back and me to catch her every time she falls, yeah.
Tap on my window,
knock my door,
I want to make you feel beautiful.
Kerto
I don't min spending every day
out on your corner in the pouring rain.
Look for the girl with the broken smile,
Ask her if she wants to stay a while.
And she will be loved,
and she will be loved.
And she will be loved,
and she will be loved.
Out in your corner in the pouring rain...
Try so hard to say goodbye.
Esittelyssä tänään, tässä, nyt teille oma upea kaunis ralliautoni, subaru neliveto! *sarkastista räkäistä naurua paljon*... Tällä on nyt tullut ajeltua kun ihan innostuinkin! Äitin vanha rakas ja aina luotettava auto. Kyllä se nykyään kulkee ihan hyvin, vaikka pakoputki ja äänenvaimennin putos pois! Ainakin on kevyempi, hiihih..
Nyt päätin, että teksti saisi olla todellakin muuta, kun sitä ainaista itsemurhapuhetta, joten biisikin on sen mukainen. Ajalta, jolloin en ajatellut kuolemaa vaihtoehtona. Kuuntelin aina ihan fiiliksissä ala-asteella maroon 5:n Adamin korkeaa ääntä, ja tämän biisin sanat sai mut kuuntelemaan tän biisin aina ja aina ja aina vaan uuestaan. Olinhan aina se "forever alone"... Ja olihan se nyt sitten mukamas iso juttu, kun ei ala-asteella kokenut sitä jotain viikon kestävää aivan ihanaa "suhdetta" jonkun luokkalaisen pojan kanssa... Biisissä laulettiin naisesta, joka oli nuorempana oikein beauty queen. Hauskaa, että laulu kertoo vaikeasta suhteesta, josta mies haluaisi pois, mutta joskus silloin se rohkaisi minua tuntemaan itseni kauniiksi ja muuta typerää. Voi jestas että sitä kuvitteli olevansa jo niin paljon kypsempi, kun todellisuudessa olikaan!
Maroon 5 - She will be loved
Beauty queen of only eighteen
she had some troubles with herself.
He was always there to help her
she always belonged to someone else.
I drove for miles and miles
and wound up at your door.
I've had you so many times
but somehow I wan't more.
Kerto
I don't min spending every day
out on your corner in the pouring rain.
Look for the girl with the broken smile,
Ask her if she wants to stay a while.
And she will be loved,
and she will be loved.
Tap on my window,
knock my door,
I want to make you feel beautiful.
I know I tend to get so insecure,
doesn't matter anymore.
It's not always rainbows and butterflies,
It's compromise that moves us along, yeah.
My heart is full
and my door is always open,
you come anytime you want, yeah.
Kerto
I don't min spending every day
out on your corner in the pouring rain.
Look for the girl with the broken smile,
Ask her if she wants to stay a while.
And she will be loved,
and she will be loved.
And she will be loved,
and she will be loved.
I know where you hide,
alone in your car.
Know all of the things that make you who you are.
I know that goodbye means nothing at all,
comes back and me to catch her every time she falls, yeah.
Tap on my window,
knock my door,
I want to make you feel beautiful.
Kerto
I don't min spending every day
out on your corner in the pouring rain.
Look for the girl with the broken smile,
Ask her if she wants to stay a while.
And she will be loved,
and she will be loved.
And she will be loved,
and she will be loved.
Out in your corner in the pouring rain...
Try so hard to say goodbye.
Esittelyssä tänään, tässä, nyt teille oma upea kaunis ralliautoni, subaru neliveto! *sarkastista räkäistä naurua paljon*... Tällä on nyt tullut ajeltua kun ihan innostuinkin! Äitin vanha rakas ja aina luotettava auto. Kyllä se nykyään kulkee ihan hyvin, vaikka pakoputki ja äänenvaimennin putos pois! Ainakin on kevyempi, hiihih..
sunnuntai 25. toukokuuta 2014
20.07.2014
Ajattelin tässä, että elän nyt vielä tämän kesän, kun on lupauksia tehty. Mukamas joku tulevaisuus kesän edessä olisi, mutta sitä en tahdo enkä tulekkaan elämään, jos se musta itestä on yhtään kiinni. Ajattelin vaan ilmoittaa tästä, niin voin sitten lopettaa kuolemasta jauhamisen. Että sitten tiedätte, että se loppu on kyllä tulossa. Nyt päätin päivämäärän: 20.7.2014, pyhäpäivä, 3 joko hyvin tai ei niin hyvin nukutun yön syntymäpäiväni jälkeen.
Nyt en oikeastaan tiedä, mitä muuta sanoisin, tuntuu että se on turhaa. Saatan kirjoittaa viimeisen kerran vasta silloin heinäkuussa, tai sitten jotain ennen sitä, saa nyt nähdä.
Nyt en oikeastaan tiedä, mitä muuta sanoisin, tuntuu että se on turhaa. Saatan kirjoittaa viimeisen kerran vasta silloin heinäkuussa, tai sitten jotain ennen sitä, saa nyt nähdä.
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)